Raha pussi – historiaa ja vinkkejä ompeluun
Raha pussi on jotain, mikä meillä on aina mukanamme päivittäin. Käytämme rahapussia, kun olemme ostoksilla, menossa töihin tai vaikkapa kouluun. Rahapussin tehtävä on erottaa kolikot muusta rahasta, jotta ei olisi liian hankalaa kun on maksettava pikkurahalla. Niinpä kun rahapussi on aina mukanamme, ei tarvitse ravistaa koko kassit tai lompakkoa nähdäksemme onko sisällä kolikoita.
Historiaa
Niin kauan kuin on ollut kolikkorahaa, pikkurahan kukkaroita on käytetty. Miehet olivat ensimmäisiä, jotka kantoivat kolikkopusseja, koska he olivat perheen taloudesta huolehtijoita menneinä vuosisatoina. Ammoisista ajoista lähtien kolikko pussi kulki vyöllä tai vaatteiden alla sallien näin vapaat kädet. Keskiajalla, pienet kukkarot roikkuivat massiivisista ketjuista tai jalokivivöistä.
1700-luvulle tultaessa, saiturinkukkaro tuli muotiin ja sitä kuljetettiin vyöllä. Tämä pussi oli ommeltu silkkilangalla ja koristeltu reunuksin, hapsuin ja helmin, joista monet olivat teräsleikattuja. Pussinsuu oli kahden suuremman osion keskellä, jossa kapeampi osio säilyi koruttomana. Kaksi metallirengasta painoivat pussia kiinni molemmin puolin varmistaakseen sulkemisen kun kolikot oli otettu.
1800-luvulla pienet kolikkopussit valmistettiin viehättävistä kuorista, joissa monissa oli helmiäistyyppiset viimeistelyt. Kuorilla oli kauniita käsinmaalattuja kukkasia tai lausahduksia, kuten ”Sydämeni on sinun”. Nämä matkamuistopussukat säilyttivät suosionsa koko viktoriaanisen kauden aina 1900-luvun alkuun saakka.
1800-luvulla käytetyssä matkamuistopussissa kannettiin englantilaisia kultakolkoita. Nämä pienet pussit valmistettiin nahasta, mokkanahasta tai metallista ja joskus ne olivat pienempiä kuin tuuman läpimitaltaan, muistuttaen taskukelloa. Ne olivat käsinmaalattuja, kaiverrettuja ja kohotettuja.
Tam O’Shanter -kolikkokukkaro oli uusinta uutta 1900-luvun alussa. Siinä oli pyöristetty ja helminkoristeltu alaosa, joka kiinnitettiin pyöreän metallikukkaron yläosaan. Usein helmet oli ommeltu tähden tai spiraalin muotoon. Yläosa saattoi olla hopeaa, mutta tyypillisesti nikkelihopeaa messingillä, kohokuvioinnein, muotokuvin tai Art Noveau -kukkasin.
1930-luvulle tultaessa, naiset etisvät hienostuneempia kukkaroita Ranskasta, Belgiasta ja Itävallasta. Vaikka lama ja toinen maailmansota olivatkin vaatineet veronsa, naiset säilyttivät feminiinisyytensä jokapäiväisessä muodissa.
Seuraavassa opetetaan tekemään rahakukkaro kierätysmateriaaleista:
Lapsille kannattaa antaa pieni raha pussi mukaan kouluun, josta voi ottaa kolikoita tarpeen mukaan välipaloihin ja juomiin. He saattavat myös olla liian ujoja rikkoakaseen rahaa, joten kolikkopussi on tässäkin tapauksessa hyvä vaihtoehto. Käytetyistä vaatteista on mahdollista tehdä rahapussi, joka näyttää aivan kaulakorulta.
Tässä neuvotaan kuinka teet yksinkertaisen kolikkopussin käytetyistä vaatteista, mutta voit käyttää myös ylijäämäkankaita. Seuraa vain viittä askelta:
- Askel 1 – leikkaa 4 palaa kierrätysvaatteesta, 2 ulko-osalle ja 2 vuoria varten.
- Askel 2 – asenna vetoketju vuorin ja ulomman kankaan välille.
- Askel 3 – käännä kankaat ja tee sama toiselle osalle.
- Askel 4 – kun ompelet, sinun on avattava vetoketju, jotta voit kääntää rahakukkaron ja sinun on aloitettava ulommasta kankaasta. Kahden kankaanpalan tulisi olla vastakkain, kun ompelet niitä. Myös vuori on ommeltava, mutta tällä kertaa, sinun on tehtävä puhdas ommel, koska et voi kääntää sitä kuten teimme muille kankaanpaloille.
- Askel 5 – lisää vuori kolikkopussin sisälle ja olet valmis kierrätetyn kukkaron kanssa!