Ostoskassit – markkinoinnin kadonnut taito
Ostoskassit keksi 1912 Walter H. Deubner tarkoituksenaan edistää myyntiä tavarataloissa huomattuaan että ihmiset eivät rajoittaneet ostamistaan siihen mitä pystyivät kantamaan.
1970-luvulla kauppiaat tajusivat sen voiman, mikä piili logon painamisessa kassiin. -Ostoskeskuksissa ihmiset kävelevät puodista toiseen näyttäen samalla kassissaan sen kauppiaan logon, jolta he juuri ostivat. Tuolloin kuluttajat hyväksyivät mainostamisen kasseissa ja muovikassi omalla logolla oli ilmainen ja käytännöllinen kaikkialla. 80- ja 90-luvulla, sekä 2000-luvun alussa kassi nähtiin luokkasymbolina. Jos maksoit vähemmän ostoksistasi, maksoit kassista, mutta kun ostit enemmän, ostoskassit olivat ilmaiset.
Muovikassi omalla painatuksella – ei kiitos
Joissain hienommissa liikkeissä kassin laatu hienoine nyöreineen on ottanut aivan oman paikkansa. Tuolloin myös jotkut kauppiaat esittelivät karkeakankaisen uudelleenkäytettävän kassin, joka maksoi euron, pari, mutta se ei saavuttanut suurta suosiota. Monet ajattelivat että eivät halua maksaa yrityksen mainostamsesta.
Vei monta vuotta, 2000-luvun lopulle saakka, kunnes näkökulma kasseihin muuttui. Pikakelauksena vuoteen 2010 – ostoskassit nähdään ympäristöriskinä. Nyt yritysten trendi on kääntynyt kasseja kohtaan. Se mikä kerran nähtiin markkinointivälineenä ja menekinedistäjänä, on nyt vaihtunut ympäristötietoisuuden osoittamiseen. Monet pyytävät 10-20 centtiä muovikassista ja euron tai enemmän kangaskassista. Eikä se ole se yksi euro, joka saa kuluttajan kavahtamaan, vaan totuus, että tulet kassillasi mainiostamaan yritystä ja joudut vielä maksamaan lystistä.
Kassi ekotekona
Erään taloyhtiön asukaskerho teki kassitempauksen: he ostivat kangaskasseja ja jakoivat niitä ovelta ovelle. Tämä toimii, vaikkakin voi viedä aikaa muistaa ottaa ostoskassi aina mukaan kauppaan lähtiessä. Mitä sitten pienyrittäjä voi tehdä?
Jaa kasseja naapurustossasi tai pidä niitä saatavilla liikkeessäsi ilman maksua. Varmista että väri on hienostunut, mutta erottuva. Näkyvät kangaskassit omalla painatuksella sitten katukuvassa tai eivät, saa asiakas kuvan että yritys välittää ympäristöstään.
Toinen juttu: älä laskuta muovikassista – se vain ärsyttää ei-ekologista asiakasta ja harmittaa sitä, joka unohti kassinsa autoon. Miksei käännettäisi asiaa positiiviseen suuntaan ja annettaisi alennusta niille, jotka tuovat oman kassinsa? Myös kyltti liikkeen ovessa voisi toimia: ”Muistitko kangaskassisi?” Yritys jolla on sosiaalinen omatunto, voi voittaa monet puolelleen.