Elokuvien vetovoima
Mikä elokuvissa viehättää, kuinka suuri on valkokankaan vetovoima ja ruudun hurma? Silloin tällöin on vain mukavaa kerätä kassit täyteen popcornia ja irtokarkkeja ja mennä katsomaan uutuusleffaa teatteriin. Ja jos elokuva miellyttää, täytyy se tietenkin hamstrata vielä omaan dvd-hyllyynkin, varsinkin kun pakkaustuotteet sen ympärillä ovat kauniit.
Hieman historiaa
Elokuvan edeltäjinä pidetään taikalyhtyä, kaleidoskooppia ja zoetrooppia. Camera obscura oli taikalyhdyn käänteinen versio, jolla ulkopuolinen kuva tai maisema saatiin heijastetuksi huoneen tai laatikon sisälle pienen valoaukon kautta. 1700-luvun fantasmagorianäytökset puolestaan muistuttivat usein toimintaelokuvia: ne sisälsivät erikoistehosteita ja visuaalisia huipentumia.
Tavallisimmin sen lasketaan alkavan vuodesta 1895, jolloin Lumièren veljekset järjestivät ensimmäisen varsinaisen elokuvaesityksen. Silloin esitettiin 45 sekunnin mittainen Työläiset lähtevät Lumièren tehtaasta.
Toisten mielestä elokuva sai alkunsa, kun Chicagon maailmannäyttelyssä 1893 Thomas Edison esitteli yleisölle ensimmäiset laitteet, joilla hyödynnettiin selluloidifilmiä liikkuvan kuvan esittämiseen.
Vaikka elokuvantekijät alusta asti yrittivät yhdistää kuvaan äänen, ei tämä onnistunut ennen kuin 1920-luvun lopulla. Niinpä elokuvat olivat yli 30 vuotta mykkiä. Äänimaiseman loivat oikeat muusikot, ja dialogia ja tarinaa kuljetettiin eteenpäin tekstiruuduilla.
Ensimmäinen maailmansota keskeytti elokuvatuotannon Euroopassa. Kalifornialainen Hollywood rakensi itselleen aseman, jonka se on siitä lähin myös pitänyt. Paikka on edelleen maailman elokuvatuotannon keskus ja hallitsee markkinoita useissa maissa.
Genre
- Elokuvan lajityyppi, kuten esimerkiksi:
- lännenelokuva
- nuorisoelokuva
- musikaali
- kauhuelokuva
- sotaelokuva
- rakkauselokuva
- melodraama
- tieteiselokuva
- rikoselokuva
- toimintaelokuva
- film noir
Käsikirjoittaja voi käyttää lajityyppejä hyväkseen kirjoittaessaan tarinaa ja sen henkilöhahmoja. Lajityypin luoman kontekstin avulla kerronta tulee taloudelliseksi eikä kaikkea katsojien ”jo tietämää” tarvitse erikseen selittää.
Leffaterapiaa
Tiesitkö, että elokuvia käytetään aivan oikeasti myös terapiamuotona? Leffoja katselemalla voi tutkia itseään ja käydä läpi kipeitä muistoja, surua, masennusta, ihmissuhdeongelmia ja pelkojaan.
Kaikki on kiinni siitä, minkä merkityksen elokuvan eri elementit saavat yksilötasolla.